Kansanedustaja Jaana Strandman (ps.) vieraili HaminaKotka satamassa 24.7.2024. Kansanedustajan kanssa käytyjen keskustelujen pääaiheena olivat merenkulun väylämaksut ja niiden vaikutukset Suomen kilpailukykyyn. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vientiteollisuuden kilpailukyvystä huolehditaan tekemällä meriliikenteen väylämaksun puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen. Kehysriihessä hallitus päätti kuitenkin perua tämän Suomen kilpailukyvystä huolehtivan väylämaksujen puolituksen.
Väylämaksut ovat Suomen itse itselleen asettama kansainvälisesti poikkeuksellisen kaupan este. Niitä vastustavat koko elinkeinoelämä ja SAK. Kehysriihessä kaavailtu väylämaksujen kaksinkertaistaminen lisää ennestään merenkulun tulevaisuuden kustannuksia. Suomen merenkululle on tulossa satojen miljoonien eurojen kustannukset EU-sääntelyn, päästökaupan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluvelvoitteen myötä. On huomioitava, että Suomessa on jo entuudestaan muita EU-maita korkeammat logistiikkakustannukset. Lisäksi väylämaksujen nosto riskeeraa Suomessa meneillään olevat suuret tehdashankkeet logistiikkakustannusten noustessa yllättäen.
Maan suurimpana yleissatamana väylämaksut rasittavat erityisesti HaminaKotka sataman liikennettä ja ovat suoranaista myrkkyä työllisyyden kehitykselle. Työpaikkoja menetetään lisää jo muutoinkin vaikeassa tilanteessa olevassa Itä-Suomessa. Valtiolta jää lisäksi pois nykyisistä lannoitekuljetuksista saatavat miljoonien eurojen väylämaksut, koska kyseinen liikenne siirtyy Baltian reiteille Suomen kustannustason nousun vuoksi, joten valtio ei saa lisätuloja väylämaksujen nostosta. Keskusteluissa kansanedustaja Strandmanin kanssa painotettiin vahvasti, että väylämaksut tulee säilyttää sovitusti puolitettuina.