Itämereen päätyy lannoitteiden lastauksen yhteydessä vuosittain suuri määrä rehevöittäviä ravinteita, eli fosforia ja typpeä. Pahimmillaan typpeä voi päätyä Itämereen yhdestä lannoitesatamasta vuosittain yhtä paljon kuin keskisuuren suomalaisen kaupungin jätevedenpuhdistamoilta. Vähentämällä typpi- ja fosforipäästöjä yhteistyössä satamatoimijoiden kanssa voidaan Itämeren tilaa parantaa merkittävästi.
Kaikkien Itämeren satamien kautta kulkee vuosittain yli 45 miljoonaa tonnia maataloudessa käytettäviä lannoitteita. Niitä kuljetetaan pääasiassa irtotavarana, jolloin lannoite on lastauksen aikana altis leviämään tuulen mukana ympäristöön tai huuhtoutumaan laiturialueelta sadeveden mukana mereen.
John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaushankkeessa toteutetut mittaukset osoittavat, että lannoitteiden käsittely satamissa ja merikuljetus ovat merkittäviä Itämerta kuormittavia päästölähteitä. Lannoitteet sisältävät suuria määriä leville suotuisassa liukoisessa muodossa olevaa typpeä ja fosforia. Päätyessään mereen ne kiihdyttävät voimakkaasti levien kasvua, eli lisäävät meren rehevöitymistä. Rehevöityminen on Itämeren merkittävin ympäristöongelma.
”Itämeren satamissa käsitellään niin suuria määriä lannoitteita, että suhteellisesti pienikin määrä hävikkiä lastauksen yhteydessä aiheuttaa merkittävää rehevöitymistä Itämeressä”, kertoo John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaushankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu.
Suomalaiset lannoitesatamat edelläkävijöinä ongelmaa ratkaisemassa
Suomen kolme merkittävintä lannoitesatamaa sijaitsevat Kokkolassa, Kotkassa ja Uudessakaupungissa. Näistä suurin on HaminaKotkan satama, jossa lastataan vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia erityisesti typpilannoitteita.
John Nurmisen Säätiön ja HaminaKotkan sataman yhteistyössä tekemän seurannan mukaan sataman aiheuttama typpikuorma on satoja tonneja vuodessa. Se vastaisi keskisuuren kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa vuosittaista kuormitusta. Arvion perusteella sataman kuormitus näyttäisi olevan suurempaa kuin Kymenlaakson kaiken teollisuuden Suomenlahteen aiheuttama typpikuormitus yhteensä. Pienilläkin parannuksilla voidaan siis saada aikaan suuria päästövähennyksiä.
Suomessa muilta suurilta pistemäisiltä ravinnekuormittajilta, kuten teollisuuslaitoksilta ja jätevedenpuhdistamoilta, edellytetään tarkkaa kuormitusseurantaa. Toistaiseksi lannoitesatamille ei ole asetettu minkäänlaisia kuormitusrajoja, eivätkä ympäristöviranomaiset edellytä satamilta kokonaisravinnekuormituksen seurantaa.
Suomalaiset satamatoimijat ovat kuitenkin rohkeasti tarttuneet ongelmaan. Yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa satamatoimijat ovat pyrkineet vähentämään päästöjä muun muassa kouluttamalla henkilökuntaa, parantamalla satama-alueen siivousta ja investoimalla lastauskalustoon.
”Lannoitteita on globaalin ruokahuollon turvaamiseksi kuljetettava, mutta niiden lastaus on erittäin tärkeää tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. HaminaKotkan satama on ensimmäinen satama, jossa on seurattu satamatoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta pidempiaikaisella seurannalla, ja eri toimijoiden yhteistyöllä on löydetty toimivia käytäntöjä ravinnepäästöjen vähentämiseksi”, kertoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja, satamaneuvos Kimmo Naski.
Avaintekijöinä päästöjen vähentämisessä ovat satamaoperaattorit, jotka huolehtivat laivojen lastauksesta ja purusta.
”Itämeri on meidän toimintamme kannalta tärkein toimintakenttä. Siksi tunnemme vastuumme ja koemme myös velvollisuudeksemme osallistua hankkeisiin, joilla Itämeren ravinnekuormitusta vähennetään ja sen tilaa saadaan parannettua. Samalla kun minimoimme lannoitepäästöjä, parannamme myös lastauksen tehokkuutta ja turvallisuutta. Kaikki parannuskeinot pienentävät käsittelyn yhteydessä tapahtuvaa tavaran hävikkiä, mikä on myös lastinantajien etu”, kertoo satamaoperaattori Rauanheimon toimitusjohtaja Tero Kosonen.
”Alustavien seurantatulosten perusteella näyttää siltä, että kuormitusta on saatu vähennettyä. Olemme yhdessä löytäneet keinoja, joilla suomalaiset satamatoimijat voivat tavoitella päästövähennyksiä. Näin voimme näyttää esimerkkiä muille Itämeren rantavaltioille”, sanoo Eeva Tähtikarhu.
Lannoitesatamien kuormitus koskee kaikkia rannikkovaltioita
Suomen ohella lannoitteita käsitellään paljon erityisesti Venäjän, Baltian, Puolan ja Saksan satamissa.
John Nurmisen Säätiö tekee yhteistyötä kansainvälisesti Itämeren alueen satamien ja lannoiteteollisuuden toimijoiden kanssa päästöjen vähentämiseksi. Säätiön johdolla laaditaan parhaillaan Itämeren suojelukomissio HELCOMin ohjeistusta lannoitteiden vastuulliseen käsittelyyn koko Itämeren alueelle.
”Olisi tärkeää, että lannoitepäästöt saataisiin ympäristösääntelyn piiriin kansainvälisesti, jotta päästöjen vähentäminen voidaan taata kaikissa Itämeren maissa”, summaa John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.
Eeva Tähtikarhu
Projektipäällikkö, meriliikenne
eeva.tahtikarhu @ jnfoundation.fi
+358 50 314 2102
