HaminaKotka Satama Oy lahjoittaa joululahjoihin tarkoitetut varat tänä vuonna John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen Pelasta pala Itämerta -kampanjalle. Kaksi vuotta sitten käynnistyneellä kampanjalla kerätään varoja säätiön työlle Itämeren hyväksi.
− Kampanja on otettu vastaan todella hyvin. Verkkosivuillamme lahjoittajat näkevät selkeästi, mihin Itämeri-hankkeisiin heidän lahjansa kohdentuu ja kuinka paljon omalla lahjoituksella levää merestä konkreettisesti poistetaan, toteaa John Nurmisen Säätiön Itämeri-hankkeita johtava Marjukka Porvari.
Säätiö kerää lahjoituksia vuosittain hieman yli miljoona euroa, josta konkreettiseen suojelutyöhön menee noin 75–80 prosenttia.
− Itämeri on meidän kotimeremme, siksi sen puhtauden pitää olla kaikille Itämeren maille tärkeää, toteaa HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.
John Nurmisen Säätiön ulkomailla toteutettujen hankkeiden kantavana periaatteena on ollut päästöjä aiheuttavan tahon osallistuminen korjaustoimenpiteiden rahoitukseen.
− Periaatteenamme on, että kustannukset jaetaan hankkeen osapuolen kanssa 50/50-periaatteella. Säätiö tarjoaa teknisen suunnittelutyön sekä tarvittavat laitteistot. Avustettava taho hoitaa puolestaan rakennustyöt, lupaprosessit ja paikallissuunnittelun sekä laitteiden käyttökulut.
Kirkkaita onnistumisia Hamina-Kotkan edustalla
Ravinnepäästöistä aiheutunutta rehevöitymisongelmaa vastaan työtä tehnyt säätiö on saavuttanut upeita tuloksia erityisesti Suomenlahdella.
− Olemme kymmenessä vuodessa pystyneet vähentämään 75 prosenttia rehevöittäviä fosforipäästöjä Suomenlahdella yhdessä julkisen sektorin toimijoiden, kehityspankkien sekä venäläisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tätä voisi kuvata jo planeettamme ennätykseksi, josta me suomalaiset voimme olla todella ylpeitä, Porvari iloitsee.
Hyvien tulosten taustalla ovat onnistuneet projektit naapurimaassamme. Pietarin vesilaitoksen kanssa saatiin vuonna 2011 päättyneessä hankkeessa leikattua kolmanneksella Suomenlahden päästöjä tehostamalla Pietarin suurimpien puhdistamoiden fosforinpoistoa. Luoteis-Venäjällä, Viron rajan läheisyydessä Laukaanjoella sijaitseva lannoitetehdas oli vuoteen 2012 asti yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia, mutta John Nurmisen Säätiön ja lannoitetehtaan omistavan EuroChemin yhteistyöllä mittavat päästöt saatiin hallintaan. Myös Viipurin, Hatsinan ja Kingiseppin kaupunkien jätevesien puhdistamisen tehostamisella on suora vaikutus Hamina-Kotka-seudun edustan merialueiden vedenlaatuun.
− Nämä onnistumiset merkitsevät erityisesti kotkalaisille ja itäisen Suomenlahden asukkaille paljon. Olemme saaneet useita yhteydenottoja, joissa iloiset mökkiläiset kertovat mökkivesien kirkastuneen merkittävästi, Porvari jatkaa.
Sisäinen kuormitus edelleen rasitteena
Vaikka suuntaus omilla alueillamme on ollut myönteinen, ovat ongelmat Itämeren pääaltaalla, muun muassa Gotlannin edustalla lisääntyneet. Porvarin mukaan alueelta ajautuu merivirtojen ja tuulten mukana erittäin fosforipitoista vettä myös omia merialueitamme kohti.
− Onneksi tätä ei tapahdu joka vuosi, eivätkä vaikutukset useimmiten ulotu itäiselle Suomenlahdelle, mutta Itämeren hapettomasta pohjasta vapautuva fosfori on vakava ongelma myös meille. Meillä on parhaillaan käynnissä hanke, jossa selvitetään ja myös käytännössä kokeillaan mahdollisuuksia vähentää mereen jo päätynyttä kuormitusta estämällä ravinteiden vapautumista merenpohjasta.
Yhtenä keinona vähentää mereen päätyneitä ravinteita on säätiön vuonna 2014 käynnistämä Saaristomeren lähikalahanke, jossa ravinnepitoista mutta vajaasti hyödynnettyä särkikalaa kalastetaan merestä ja toimitetaan ruoanvalmistukseen. Muita ehdotettuja keinoja ovat pohjien hapetus sekä fosforin vapautumisen estäminen eri materiaaleilla ja kemikaaleilla. Myös pohjasedimentin pintakerroksen poistoa imuroimalla selvitetään.
Maatalous on tällä hetkellä Itämeren suurin kuormittaja. Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet pelloilta tuleviin ravinnevalumiin nopean ja toimivan ensiavun, peltojen kipsikäsittelyn, joka on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ratkaisuksi.
− Säätiö on ollut toteuttamassa peltojen kipsikäsittelyä Varsinais-Suomessa ja nyt Vantaanjoella. Paljon on jo tehty, mutta vielä on runsaasti tekemistä jäljellä etenkin maatalouden päästöjen ja meren sisäisen kuormituksen kanssa, Porvari toteaa.
Merellä on merkitys
Porvoossa asuvan ympäristö- ja taloustieteilijän juuret ovat vahvasti äidin kotikaupungissa Kotkassa. Lapsuuskesät kuluivat ahkerasti veneilevien isovanhempien mökillä Mussalon edustalla. Innokkaana merimelojana hänellä on myös oma mökki merenrannalla, jossa pitkään oli myös summalainen puufiskari.
− Avoimet paikat kuten meri ja tunturit ovat minulle tärkeitä. Työ Itämeren eteen merkitsee paljon ja on todella hienoa nähdä, miten säätiömme työ on poikinut hedelmää erityisesti Kotkassa. Lämpimät kiitokset HaminaKotkan satamalle ja kaikille Itämeri-työtä tukeneille. Merellisen rauhaisaa joulunaikaa kaikille.
Pelasta pala Itämerta -kampanja: https://www.puhdasmeri.fi/
